Toisen työpajapäivän antia.

Aamupäivällä kävimme läpi työpajalaisilla annetun ennakkotehtävän. Jokainen, ohjaajat mukaanlukien esitteli vuorollaan valitsemiaan esimerkkejä työpajan teemoihin liittyen. Esimerkeistä muodostui hyvin kiintoisa paletti niin VR:ään, AR:aan ja myös  MR:ään (Mixed Reality) kytkeytyen.

Iltapäivällä Kari Yli-Annala piti työpajaa varten laatimansa alustuksen, aiheena valottaa virtuaalisuuden historiaa antiikin ajoista nykyaikaan. Karin alustus oli erittäin kiinnostava ja ajatuksia herättävä.

Päivän lopuksi kävimme läpi kahden ensimmäisen työpajapäivän antia, jossa kukin vuorollaan nosti esille kiinnostavaksi kokemiaan teemoja ja aiheita. Keskustelu olisi varmaan jatkunut pidempäänkin, mutta lopulta illallinen kutsui puoleensa.

Ohessa otteita loppukeskustelun raakadatasta ranskalaisin viivoin:

– Miten demokratia toimii VR:ssä?
– Kosketus, haptisuus
– Kuvanveiston/arkkitehtuurin ja VR:n kosketuspinta, tilan muokkaaminen
– Kerronnallisuus, mis-en-scene kerronnassa, “keho jolla on kesto”
– Kokeilu käytännön kautta -> pitäisi kokeilla. Nopeiden testien tekeminen
– Havainnon kohdistaminen, mitä siitä avautuu (tekniikka ja sisältö)
– Läsnäolo: esim. livekamera. Kameran ja katsomislaitteen synkka
– Empaattisuus, mutta päteekö se todella aina?
– Maskit, virtuaalilasit naamiona
– Elokuvassa tarkkaan määritelty mitä katsoja näkee. VR:ssä on katsojan vastuulla mitä hän katsoo. Mitä jos on tapahtumaketju, jossa ei ole tiettyä fokusta?
– Äänen käyttö huomion ohjaajana ja maailman konstruoijana
– Tarkka tallennus siitä mihin katsoja kiinnittää huomionsa
– Huomion keskittämisen tärkeys
– Mitä jos 360-elokuvan tapahtumat tapahtuvat pään takana?
– Interaktion mahdollisuudet: millaisia käyttöliittymiä voidaan kokeilla?
– Äänen käyttö huomion ohjaamiseen
– Biotrackerien ohittaminen ja häkkäys
– Dokumentaarinen käyttö, katsojien reaktioiden katsominen samaan aikaan; esimerkiksi vaalipaneeli
– “Tekniikka ei ole vieläkään valmis” -> Milloin se olisi?
– “Kun tekniikka on valmis, ei tarvita enää taidetta.”
– Taidevalokuvaus VR:ssä
– Kokemusten ahmiminen ja maksimointi voi olla vaara tai mahdollisuus (vrt. McLuhan)
– Läsnäolon / etäläsnäolon / poissaolon kysymys: miten voidaan vahvistaa katsojan läsnäolon tunnetta / heikentää sitä
– “Väärä kuluttaminen”, sääntöjen rikkominen: VR esim. humalassa tai katsoen väärinpäin olevaa kuvaa, mitä sellaisesta seuraisi?
– Monta maisemaa tai tunnelmaa/olotilaa samaa näkymässä
– Experimance-teatteri: illuusio tässä paikassa ja ajassa (vrt. AR)

Tilt Brushissa piirretty hevonen (kuva Jukka Ylitalo)